Tammikuu 2012 on alkanut vauhdikkaasti vuokratyösuhteiden tulkinnoissa Suomessa ja EU:ssa.
EU-tuomioistuimen päätös saksalaisen pankkivirkailijan 13 peräkkäisen määräaikaisen työsopimuksen ketjuttamisen hyväksymisestä ei muuta Suomen lainsäädännössä mitään. Kuhunkin määräaikaisuuteen vaaditaan joka tapauksessa asiallinen peruste. Toisaalta Suomessa olisi voitu suhtautua epäilevästi kysymykseen työvoiman jatkuvasta tarpeesta, kun määräaikaisuuksia oli noinkin huomattava määrä.

Suomessa 24.1.2012 annettu KKO:n päätös siitä, oliko vuokratyöntekijän työsopimus pitänyt solmia määräaikaiseksi vai toistaiseksi voimassa olevaksi, on puolestaan herättänyt erimielistä keskustelua. Tulkinta on jäänyt epäselväksi. Alioikeudet olivat ratkaisuissaan toisella kannalla ja KKO:n päätöskään ei ole mielestäni tyhjentävästi perusteltu.  Kyseessä olevassa tapauksessa työntekijä oli vuokrattu kalustemyymälään siten, että tarkkaa työsuhteen määräpäivää ei ollut tiedossa. Työntekijälle kuitenkin ilmoitettiin päättymispäivä heti, kun se oli tullut työnantajan tietoon. Tämähän on ollut alalla vakiintunut käytäntö. Käymättä koko prosessia läpi (sen voi lukea tästä linkistä) todetaan, että työnantajan on perusteltava määräaikaisuus muutenkin kuin määräaikaisella tilauksella. Ratkaisevaa on, että määräaikaisuus on työ- tai tehtäväkohtainen, eikä liity mitenkään vuokratyötä tekevään henkilöön, koska silloin heräisi arveluita työsuhdeturvan kiertämistarkoituksesta.

Ongelmallista on vuokratyönantajan näkökulmasta se, että työvoiman tarvetta voi olla vaikea arvioida
etukäteen. Samoin käyttäjäyritykset eivät hyväksy välttämättä kaikkia työntekijöitä ja saattavat haluta vaihtaa työntekijää kesken vuokratyökaudenkin. Tässähän ovat juuri ne tärkeimmät syyt, miksi vuokrattua työvoimaa käytetään. KKO:n päätös itse asiassa voisi heikentää työllistämistä ja kasata hankaluuksia sekä yrityksille että työntekijöille, jos tulkittaisiin kaavamaisesti velvollisuus arvioida eri käyttäjäyritysten tarpeet ja suunnitelmat etukäteen. Itse asiassa tämä päätös aiheuttaa toistaiseksi vain sen, että määräaikaisuusperusteet määritellään ponnekkaammin työsopimuksiin.

Keskustelu jatkuu ja neuvotteluita tullaan käymään työntekijä- ja työnantajapuolella, jotta tulkinnasta saataisiin ennakkopäätös. Saattaa myös olla, että tarvitaan vielä muita tapauksia ja variaatioita ylimpään tuomioistuimeen, jotta käytäntö tarkentuisi.